Substantiivi

muokkaa

vääntely (2)

  1. väänteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋæːnt̪ely/
  • tavutus: vään‧te‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vääntely vääntelyt
genetiivi vääntelyn vääntelyjen
vääntelyiden
vääntelyitten
partitiivi vääntelyä vääntelyitä
vääntelyjä
akkusatiivi vääntely;
vääntelyn
vääntelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi vääntelyssä vääntelyissä
elatiivi vääntelystä vääntelyistä
illatiivi vääntelyyn vääntelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vääntelyllä vääntelyillä
ablatiivi vääntelyltä vääntelyiltä
allatiivi vääntelylle vääntelyille
muut sijamuodot
essiivi vääntelynä vääntelyinä
translatiivi vääntelyksi vääntelyiksi
abessiivi vääntelyttä vääntelyittä
instruktiivi vääntelyin
komitatiivi vääntelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vääntely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa