Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

välähdys (39)

  1. välähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋælæhdys/
  • tavutus: vä‧läh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi välähdys välähdykset
genetiivi välähdyksen välähdysten
välähdyksien
partitiivi välähdystä välähdyksiä
akkusatiivi välähdys;
välähdyksen
välähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi välähdyksessä välähdyksissä
elatiivi välähdyksestä välähdyksistä
illatiivi välähdykseen välähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi välähdyksellä välähdyksillä
ablatiivi välähdykseltä välähdyksiltä
allatiivi välähdykselle välähdyksille
muut sijamuodot
essiivi välähdyksenä välähdyksinä
translatiivi välähdykseksi välähdyksiksi
abessiivi välähdyksettä välähdyksittä
instruktiivi välähdyksin
komitatiivi välähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo välähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
välähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä välähtää (välähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa
Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa