värittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavärittäminen (38)
- kohteen tekeminen jonkin väriseksi
- (kuvaannollisesti) vivahteiden tai vivahteisuuden lisääminen
- Kertomuksen värittäminen ei helpottanut totuuden selvittämistä.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | värittäminen | värittämiset |
genetiivi | värittämisen | värittämisten värittämisien |
partitiivi | värittämistä | värittämisiä |
akkusatiivi | värittäminen; värittämisen |
värittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | värittämisessä | värittämisissä |
elatiivi | värittämisestä | värittämisistä |
illatiivi | värittämiseen | värittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | värittämisellä | värittämisillä |
ablatiivi | värittämiseltä | värittämisiltä |
allatiivi | värittämiselle | värittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | värittämisenä (värittämisnä) |
värittämisinä |
translatiivi | värittämiseksi | värittämisiksi |
abessiivi | värittämisettä | värittämisittä |
instruktiivi | – | värittämisin |
komitatiivi | – | värittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | värittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
värittämis- |
Etymologia
muokkaa- teonnimi verbistä värittää
Käännökset
muokkaa1. kohteen tekeminen jonkin väriseksi
|