vaatetus
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaavaatetus (39)
- niiden vaatekappaleiden muodostama kokonaisuus, joihin ihmiset verhoutuvat; pukineet; vaatteet ja asusteet
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑːt̪et̪us/
- tavutus: vaa‧te‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaatetus | vaatetukset |
| genetiivi | vaatetuksen | vaatetusten vaatetuksien |
| partitiivi | vaatetusta | vaatetuksia |
| akkusatiivi | vaatetus; vaatetuksen |
vaatetukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaatetuksessa | vaatetuksissa |
| elatiivi | vaatetuksesta | vaatetuksista |
| illatiivi | vaatetukseen | vaatetuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaatetuksella | vaatetuksilla |
| ablatiivi | vaatetukselta | vaatetuksilta |
| allatiivi | vaatetukselle | vaatetuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaatetuksena | vaatetuksina |
| translatiivi | vaatetukseksi | vaatetuksiksi |
| abessiivi | vaatetuksetta | vaatetuksitta |
| instruktiivi | – | vaatetuksin |
| komitatiivi | – | vaatetuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaatetukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaatetus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vaatetus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 986 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa