vaatiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavaatiminen (38)
- teonnimi verbistä vaatia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaatiminen | vaatimiset |
| genetiivi | vaatimisen | vaatimisten vaatimisien |
| partitiivi | vaatimista | vaatimisia |
| akkusatiivi | vaatiminen; vaatimisen |
vaatimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaatimisessa | vaatimisissa |
| elatiivi | vaatimisesta | vaatimisista |
| illatiivi | vaatimiseen | vaatimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaatimisella | vaatimisilla |
| ablatiivi | vaatimiselta | vaatimisilta |
| allatiivi | vaatimiselle | vaatimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaatimisena (vaatimisna) |
vaatimisina |
| translatiivi | vaatimiseksi | vaatimisiksi |
| abessiivi | vaatimisetta | vaatimisitta |
| instruktiivi | – | vaatimisin |
| komitatiivi | – | vaatimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaatimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaatimis- | |