vakuuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavakuuttaminen (38)
- sanansa antaminen ja painokkaasti ilmoittaminen jonkin asian todenperäisyydestä
- vakuutuksen antaminen, kohteen ottaminen vakuutuksen piiriin eli sovittujen riskien ottaminen vastattavaksi vakuutuksen ottajan tai vakuutetun puolesta sovittua ja maksettua korvausta vastaan
- Vakuutusyhtiö on vakuuttanut tämän työmaan.
- vakuutuksen ottaminen, vakuutusturvan ostaminen
- Sama vakuutusyhtiö on vakuuttanut kotini ja autoni.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vakuuttaminen | vakuuttamiset |
genetiivi | vakuuttamisen | vakuuttamisten vakuuttamisien |
partitiivi | vakuuttamista | vakuuttamisia |
akkusatiivi | vakuuttaminen; vakuuttamisen |
vakuuttamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vakuuttamisessa | vakuuttamisissa |
elatiivi | vakuuttamisesta | vakuuttamisista |
illatiivi | vakuuttamiseen | vakuuttamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vakuuttamisella | vakuuttamisilla |
ablatiivi | vakuuttamiselta | vakuuttamisilta |
allatiivi | vakuuttamiselle | vakuuttamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vakuuttamisena (vakuuttamisna) |
vakuuttamisina |
translatiivi | vakuuttamiseksi | vakuuttamisiksi |
abessiivi | vakuuttamisetta | vakuuttamisitta |
instruktiivi | – | vakuuttamisin |
komitatiivi | – | vakuuttamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vakuuttamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vakuuttamis- |