vakuutus

Suomi

Substantiivi

vakuutus (39)

1. riskin toteutumisen varalta tehtävä sopimus vahinkojen tasaamiseen erikoistuneen laitoksen kanssa siitä, että laitos korvaa aiheutuneen vahingon

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑkuːt̪us/
• tavutus: va‧kuu‧tus

Käännökset

1. riskin toteutumisen aiheuttaman vahingon korvaava sopimus

azeri: sığorta englanti: insurance, assurance italia: assicurazione kurdi: sîgorta ranska: assurance f.

ruotsi: försäkran, försäkring saksa: Versicherung f. turkki: sigorta uzbekki: sug'urta venäjä: страхование

Liittyvät sanat

• juhlallinen vakuutus
• vakuuttaa

Alakäsitteet

• kotivakuutus, autovakuutus, palovakuutus, sairausvakuutus, matkavakuutus, vastuuvakuutus, tapaturmavakuutus

Yhdyssanat

ainaisvakuutus, alivakuutus, autovakuutus, eläkevakuutus, hallitsijanvakuutus, henkilövakuutus, henkivakuutus, hirvivahinkovakuutus, huvilavakuutus, jälleenvakuutus, kaskovakuutus, keskeytysvakuutus, kotivakuutus, kuljetusvakuutus, kuolemanvaaravakuutus, lasivakuutus, lentovakuutus, liikennevakuutus, lisävakuutus, matkatavaravakuutus, matkavakuutus, merivakuutus, palovakuutus, rinnakkaisvakuutus, ryhmävakuutus, sairasvakuutus, sairausvakuutus, sosiaalivakuutus, tapaturmavakuutus, totuusvakuutus, työttömyysvakuutus, täysvakuutus, uskollisuudenvakuutus, vahinkovakuutus, vakuutusaika, vakuutusala, vakuutusarvo, vakuutusasiamies, vakuutusehto, vakuutushakemus, vakuutuskausi, vakuutuskilpi, vakuutuskirja, vakuutuskohde, vakuutuskorvaus, vakuutuslaitos, vakuutuslääkäri, vakuutusmaksu, vakuutusmatemaattinen, vakuutusmäärä, vakuutusneuvos, vakuutusoikeus, vakuutuspetos, vakuutussopimus, vakuutussumma, vakuutustapahtuma, vakuutustoimi, vakuutusturva, vakuutusyhdistelmä, vakuutusyhtiö, varkausvakuutus, vastuuvakuutus, yhdistelmävakuutus, ylivakuutus

Aiheesta muualla

• vakuutus Kielitoimiston sanakirjassa
• vakuutus Tieteen termipankissa
• Artikkeli 883 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa