Substantiivi

muokkaa

valaja (10)

  1. henkilö, joka valaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑlɑjɑ/
  • tavutus: va‧la‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valaja valajat
genetiivi valajan valajien
(valajain)
partitiivi valajaa valajia
akkusatiivi valaja;
valajan
valajat
sisäpaikallissijat
inessiivi valajassa valajissa
elatiivi valajasta valajista
illatiivi valajaan valajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi valajalla valajilla
ablatiivi valajalta valajilta
allatiivi valajalle valajille
muut sijamuodot
essiivi valajana valajina
translatiivi valajaksi valajiksi
abessiivi valajatta valajitta
instruktiivi valajin
komitatiivi valajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi valaa + johdin -ja

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • valaja Kielitoimiston sanakirjassa