valehtelu

Suomi

Substantiivi

valehtelu (2)

valehteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋɑlehˌt̪elu/
tavutus: va‧leh‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	valehtelu	valehtelut
genetiivi	valehtelun	valehtelujen valehteluiden valehteluitten
partitiivi	valehtelua	valehteluita valehteluja
akkusatiivi	valehtelu; valehtelun	valehtelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	valehtelussa	valehteluissa
elatiivi	valehtelusta	valehteluista
illatiivi	valehteluun	valehteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	valehtelulla	valehteluilla
ablatiivi	valehtelulta	valehteluilta
allatiivi	valehtelulle	valehteluille
muut sijamuodot
essiivi	valehteluna	valehteluina
translatiivi	valehteluksi	valehteluiksi
abessiivi	valehtelutta	valehteluitta
instruktiivi	–	valehteluin
komitatiivi	–	valehteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	valehtelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi valehdella ((vahva) vokaalivartalo valehtel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. valehteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

valehtelu Kielitoimiston sanakirjassa