vankkumattomuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavankkumattomuus (40)
- se, että on vankkumaton
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑŋkːuˌmɑt̪ːomuːs/
- tavutus: vank‧ku‧mat‧to‧muus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vankkumattomuus | vankkumattomuudet |
| genetiivi | vankkumattomuuden | vankkumattomuuksien |
| partitiivi | vankkumattomuutta | vankkumattomuuksia |
| akkusatiivi | vankkumattomuus; vankkumattomuuden |
vankkumattomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vankkumattomuudessa | vankkumattomuuksissa |
| elatiivi | vankkumattomuudesta | vankkumattomuuksista |
| illatiivi | vankkumattomuuteen | vankkumattomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vankkumattomuudella | vankkumattomuuksilla |
| ablatiivi | vankkumattomuudelta | vankkumattomuuksilta |
| allatiivi | vankkumattomuudelle | vankkumattomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vankkumattomuutena | vankkumattomuuksina |
| translatiivi | vankkumattomuudeksi | vankkumattomuuksiksi |
| abessiivi | vankkumattomuudetta | vankkumattomuuksitta |
| instruktiivi | – | vankkumattomuuksin |
| komitatiivi | – | vankkumattomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vankkumattomuude- | |
| vahva vartalo | vankkumattomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
vankkumattomuut- | |
Etymologia
muokkaasanan vankkumaton vartalosta vankkumattom- ja suffiksista -uus
Aiheesta muualla
muokkaa- vankkumattomuus Kielitoimiston sanakirjassa