vatupassi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavatupassi (5)
- (arkikieltä) vesivaaka
- (arkikieltä) pysty- tai varsinkin vaakasuora asento
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑt̪uˌpɑsːi/
- tavutus: va‧tu‧pas‧si
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vatupassi | vatupassit |
genetiivi | vatupassin | vatupassien (vatupassein) |
partitiivi | vatupassia | vatupasseja |
akkusatiivi | vatupassi; vatupassin |
vatupassit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vatupassissa | vatupasseissa |
elatiivi | vatupassista | vatupasseista |
illatiivi | vatupassiin | vatupasseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vatupassilla | vatupasseilla |
ablatiivi | vatupassilta | vatupasseilta |
allatiivi | vatupassille | vatupasseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vatupassina | vatupasseina |
translatiivi | vatupassiksi | vatupasseiksi |
abessiivi | vatupassitta | vatupasseitta |
instruktiivi | – | vatupassein |
komitatiivi | – | vatupasseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vatupassi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- ruotsin sanasta vattenpass
Aiheesta muualla
muokkaa- vatupassi Kielitoimiston sanakirjassa