vaunut

Suomi

Valjakkovaunut turisteja varten Wienissä

Vaunut [2]

Substantiivi

vaunut (1) (monikollinen)

1. (historia) yhden tai useamman hevosen vetämä kaksi- tai nelipyöräinen kulkunevo,
2. lastenvaunut

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	vaunut
genetiivi	–	vaunujen
partitiivi	–	vaunuja
akkusatiivi	–; –	vaunut
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	vaunuissa
elatiivi	–	vaunuista
illatiivi	–	vaunuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	vaunuilla
ablatiivi	–	vaunuilta
allatiivi	–	vaunuille
muut sijamuodot
essiivi	–	vaunuina
translatiivi	–	vaunuiksi
abessiivi	–	vaunuitta
instruktiivi	–	vaunuin
komitatiivi	–	vaunuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vaunu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. historia: yhden tai useamman hevosen vetämä kaksi- tai nelipyöräinen kulkunevo

azeri: araba bulgaria: колесница f.

ranska:  chariot, char, carrosse m. venäjä: колесница f.

Liittyvät sanat

• kärry, kärryt, pyörä, valjakko, vaunu

Yhdyssanat

kilpa-ajovaunut, postivaunut, sotavaunut, valjakkovaunut

Aiheesta muualla

• Artikkeli 4045 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa