vedättäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavedättäminen (38)
- teonnimi verbistä vedättää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vedättäminen | vedättämiset |
genetiivi | vedättämisen | vedättämisten vedättämisien |
partitiivi | vedättämistä | vedättämisiä |
akkusatiivi | vedättäminen; vedättämisen |
vedättämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vedättämisessä | vedättämisissä |
elatiivi | vedättämisestä | vedättämisistä |
illatiivi | vedättämiseen | vedättämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vedättämisellä | vedättämisillä |
ablatiivi | vedättämiseltä | vedättämisiltä |
allatiivi | vedättämiselle | vedättämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vedättämisenä (vedättämisnä) |
vedättämisinä |
translatiivi | vedättämiseksi | vedättämisiksi |
abessiivi | vedättämisettä | vedättämisittä |
instruktiivi | – | vedättämisin |
komitatiivi | – | vedättämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vedättämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vedättämis- |