veikkonen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
veikkonen (38)
- sama kuin veikko
- Voi veikkonen, että täällä on tällä viikolla painettu hommia! (blogi)
- Kuulepas, veikkoseni, sinä näytät minusta olevan sukkela poika. (Nikolai Gogol: Reviisori, suom. August Hjelt)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋei̯kːonen/
- tavutus: veik‧ko‧nen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veikkonen | veikkoset |
| genetiivi | veikkosen | veikkosten veikkosien |
| partitiivi | veikkosta | veikkosia |
| akkusatiivi | veikkonen; veikkosen |
veikkoset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veikkosessa | veikkosissa |
| elatiivi | veikkosesta | veikkosista |
| illatiivi | veikkoseen | veikkosiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veikkosella | veikkosilla |
| ablatiivi | veikkoselta | veikkosilta |
| allatiivi | veikkoselle | veikkosille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veikkosena (veikkosna) |
veikkosina |
| translatiivi | veikkoseksi | veikkosiksi |
| abessiivi | veikkosetta | veikkositta |
| instruktiivi | – | veikkosin |
| komitatiivi | – | veikkosine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | veikkose- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
veikkos- | |
Etymologia muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- veikkonen Kielitoimiston sanakirjassa