Substantiivi

muokkaa

vesper (6)

  1. (kristinusko) iltajumalanpalvelus, ehtoopalvelus
  2. (kristinusko) eräissä kirkkokunnissa sellainen iltajumalanpalvelus, jossa ei ole ehtoollista

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋesper/
  • tavutus: ves‧per

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vesper vesperit
genetiivi vesperin vesperien
vespereiden
vespereitten
partitiivi vesperiä vespereitä
vesperejä
akkusatiivi vesper;
vesperin
vesperit
sisäpaikallissijat
inessiivi vesperissä vespereissä
elatiivi vesperistä vespereistä
illatiivi vesperiin vespereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vesperillä vespereillä
ablatiivi vesperiltä vespereiltä
allatiivi vesperille vespereille
muut sijamuodot
essiivi vesperinä vespereinä
translatiivi vesperiksi vespereiksi
abessiivi vesperittä vespereittä
instruktiivi vesperein
komitatiivi vespereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vesperi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vesper Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vesper

  1. (kristinusko) iltakello, jota soitetaan merkiksi vesperin alkamisesta
  2. (runollinen) ilta
  3. vesper-martini (drinkki)

Hollanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vesper m./f.

  1. (kristinusko) päivän toiseksi viimeinen rukoushetki
  2. (kristinusko) vesper
  3. iltatähti (Venus)

Katalaani

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vesper m.

  1. ampiaispesä
  2. ampiaisparvi
  3. (kuvaannollisesti) mutkikas ongelma
  4. (kuvaannollisesti) vaarallinen paikka tai tilanne
  5. (patologia) pernarutto

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vesper m.

  1. ilta

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

vesper yl. (2) (yks. määr. vespern[luo], mon. epämäär. vesprar [luo], mon. määr. vesprarna [luo])

  1. (kristinusko) vesper

Substantiivi

muokkaa

vesper

  1. (kristinusko) vesper