viehättäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviehättäminen (38)
- teonnimi verbistä viehättää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viehättäminen | viehättämiset |
genetiivi | viehättämisen | viehättämisten viehättämisien |
partitiivi | viehättämistä | viehättämisiä |
akkusatiivi | viehättäminen; viehättämisen |
viehättämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viehättämisessä | viehättämisissä |
elatiivi | viehättämisestä | viehättämisistä |
illatiivi | viehättämiseen | viehättämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viehättämisellä | viehättämisillä |
ablatiivi | viehättämiseltä | viehättämisiltä |
allatiivi | viehättämiselle | viehättämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viehättämisenä (viehättämisnä) |
viehättämisinä |
translatiivi | viehättämiseksi | viehättämisiksi |
abessiivi | viehättämisettä | viehättämisittä |
instruktiivi | – | viehättämisin |
komitatiivi | – | viehättämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viehättämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viehättämis- |