viekoitus

Suomi

Substantiivi

viekoitus (39)

houkutus

Ääntäminen

IPA: /ˈʋie̯koi̯t̪us/
tavutus: vie‧koi‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	viekoitus	viekoitukset
genetiivi	viekoituksen	viekoitusten viekoituksien
partitiivi	viekoitusta	viekoituksia
akkusatiivi	viekoitus; viekoituksen	viekoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	viekoituksessa	viekoituksissa
elatiivi	viekoituksesta	viekoituksista
illatiivi	viekoitukseen	viekoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	viekoituksella	viekoituksilla
ablatiivi	viekoitukselta	viekoituksilta
allatiivi	viekoitukselle	viekoituksille
muut sijamuodot
essiivi	viekoituksena	viekoituksina
translatiivi	viekoitukseksi	viekoituksiksi
abessiivi	viekoituksetta	viekoituksitta
instruktiivi	–	viekoituksin
komitatiivi	–	viekoituksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	viekoitukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	viekoitus-

Käännökset

1. houkutus

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

viekoitella

Aiheesta muualla

viekoitus Kielitoimiston sanakirjassa