vihoittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavihoittaminen (38)
- teonnimi verbistä vihoittaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vihoittaminen | vihoittamiset |
genetiivi | vihoittamisen | vihoittamisten vihoittamisien |
partitiivi | vihoittamista | vihoittamisia |
akkusatiivi | vihoittaminen; vihoittamisen |
vihoittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vihoittamisessa | vihoittamisissa |
elatiivi | vihoittamisesta | vihoittamisista |
illatiivi | vihoittamiseen | vihoittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vihoittamisella | vihoittamisilla |
ablatiivi | vihoittamiselta | vihoittamisilta |
allatiivi | vihoittamiselle | vihoittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vihoittamisena (vihoittamisna) |
vihoittamisina |
translatiivi | vihoittamiseksi | vihoittamisiksi |
abessiivi | vihoittamisetta | vihoittamisitta |
instruktiivi | – | vihoittamisin |
komitatiivi | – | vihoittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vihoittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vihoittamis- |