vihtominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavihtominen (38)
- teonnimi verbistä vihtoa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vihtominen | vihtomiset |
| genetiivi | vihtomisen | vihtomisten vihtomisien |
| partitiivi | vihtomista | vihtomisia |
| akkusatiivi | vihtominen; vihtomisen |
vihtomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vihtomisessa | vihtomisissa |
| elatiivi | vihtomisesta | vihtomisista |
| illatiivi | vihtomiseen | vihtomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vihtomisella | vihtomisilla |
| ablatiivi | vihtomiselta | vihtomisilta |
| allatiivi | vihtomiselle | vihtomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vihtomisena (vihtomisna) |
vihtomisina |
| translatiivi | vihtomiseksi | vihtomisiksi |
| abessiivi | vihtomisetta | vihtomisitta |
| instruktiivi | – | vihtomisin |
| komitatiivi | – | vihtomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vihtomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vihtomis- | |