Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

viipale (48)

  1. ohut tai hieman paksumpi ruoka-aineesta tai muusta aineellisesta leikattu pala
  2. yksittäinen tehtaassa valmistettu tilaelementti, joista rakennus kootaan rakennuspaikalla
  3. kuvaannollisesti käytettynä: pala jotakin
    Vikaa etsittäessä järjestelmän monikerrosarkkitehtuuri käytiin viipale viipaleelta läpi.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋiːpɑleˣ/
  • tavutus: vii‧pa‧le

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viipale viipaleet
genetiivi viipaleen viipaleiden
viipaleitten
partitiivi viipaletta viipaleita
akkusatiivi viipale;
viipaleen
viipaleet
sisäpaikallissijat
inessiivi viipaleessa viipaleissa
elatiivi viipaleesta viipaleista
illatiivi viipaleeseen viipaleisiin
viipaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viipaleella viipaleilla
ablatiivi viipaleelta viipaleilta
allatiivi viipaleelle viipaleille
muut sijamuodot
essiivi viipaleena viipaleina
translatiivi viipaleeksi viipaleiksi
abessiivi viipaleetta viipaleitta
instruktiivi viipalein
komitatiivi viipaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viipalee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viipalet-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

juustoviipale, kakkuviipale, kinkkuviipale, kurkkuviipale, leipäviipale, leivänviipale, lihaviipale, lohiviipale, makkaranviipale, makkaraviipale, omenanviipale, omenaviipale, perunaviipale, ruisleipäviipale, sipulinviipale, sipuliviipale, sitruunanviipale, sitruunaviipale, viipalekoulu, viipalekuvaus, viipaleparakki, viipaletalo

Aiheesta muualla muokkaa

  • viipale Kielitoimiston sanakirjassa