Substantiivi

muokkaa

viivain (38)

  1. viivan piirtämiseen käytettävä suora- tai käyräreunainen malline

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋiːʋɑi̯n/
  • tavutus: vii‧vain

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viivain viivaimet
genetiivi viivaimen viivaimien
viivainten
partitiivi viivainta viivaimia
akkusatiivi viivain;
viivaimen
viivaimet
sisäpaikallissijat
inessiivi viivaimessa viivaimissa
elatiivi viivaimesta viivaimista
illatiivi viivaimeen viivaimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi viivaimella viivaimilla
ablatiivi viivaimelta viivaimilta
allatiivi viivaimelle viivaimille
muut sijamuodot
essiivi viivaimena
(viivainna)
viivaimina
translatiivi viivaimeksi viivaimiksi
abessiivi viivaimetta viivaimitta
instruktiivi viivaimin
komitatiivi viivaimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viivaime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viivain-

Etymologia

muokkaa

verbi viivata + johdin -in

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kulmaviivain, käyräviivain, siniviivain

Aiheesta muualla

muokkaa