vilkuttava

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

vilkuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä vilkkua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilkuttava vilkuttavat
genetiivi vilkuttavan vilkuttavien
(vilkuttavain)
partitiivi vilkuttavaa vilkuttavia
akkusatiivi vilkuttava; vilkuttavan vilkuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi vilkuttavassa vilkuttavissa
elatiivi vilkuttavasta vilkuttavista
illatiivi vilkuttavaan vilkuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi vilkuttavalla vilkuttavilla
ablatiivi vilkuttavalta vilkuttavilta
allatiivi vilkuttavalle vilkuttaville
muut sijamuodot
essiivi vilkuttavana vilkuttavina
translatiivi vilkuttavaksi vilkuttaviksi
abessiivi vilkuttavatta vilkuttavitta
instruktiivi vilkuttavin
komitatiivi vilkuttavine

VerbiMuokkaa

vilkuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vilkuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilkuttava vilkuttavat
genetiivi vilkuttavan vilkuttavien
(vilkuttavain)
partitiivi vilkuttavaa vilkuttavia
akkusatiivi vilkuttava; vilkuttavan vilkuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi vilkuttavassa vilkuttavissa
elatiivi vilkuttavasta vilkuttavista
illatiivi vilkuttavaan vilkuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi vilkuttavalla vilkuttavilla
ablatiivi vilkuttavalta vilkuttavilta
allatiivi vilkuttavalle vilkuttaville
muut sijamuodot
essiivi vilkuttavana vilkuttavina
translatiivi vilkuttavaksi vilkuttaviksi
abessiivi vilkuttavatta vilkuttavitta
instruktiivi vilkuttavin
komitatiivi vilkuttavine