villakoira
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaavillakoira (10)
- eräs nykyisin lähinnä seurakoirana pidettävä koirarotu tai sen yksilö
- (puhekieltä) huonepölystä lattialle muodostunut pallo tai hahtuva
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈvilːɑˌkoirɑ]
Tavutus
muokkaa- tavutus: vil‧la‧koi‧ra
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | villakoira | villakoirat |
| genetiivi | villakoiran | villakoirien (villakoirain) |
| partitiivi | villakoiraa | villakoiria |
| akkusatiivi | villakoira; villakoiran |
villakoirat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | villakoirassa | villakoirissa |
| elatiivi | villakoirasta | villakoirista |
| illatiivi | villakoiraan | villakoiriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | villakoiralla | villakoirilla |
| ablatiivi | villakoiralta | villakoirilta |
| allatiivi | villakoiralle | villakoirille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | villakoirana | villakoirina |
| translatiivi | villakoiraksi | villakoiriksi |
| abessiivi | villakoiratta | villakoiritta |
| instruktiivi | – | villakoirin |
| komitatiivi | – | villakoirine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | villakoira- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa2. huonepölystä lattialle muodostunut pallo tai hahtuva
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaaYläkäsitteet
muokkaa- koiraeläimet (Canidea)
- kesykoira (Canis familiaris)
Idiomit
muokkaa- villakoiran ydin
Aiheesta muualla
muokkaa- villakoira Kielitoimiston sanakirjassa