vilppi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- epärehellinen teko (muiden harhauttamiseksi), harhautus, lievä petos
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋilp.pi/
- tavutus: vilp‧pi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vilppi | vilpit |
genetiivi | vilpin | vilppien (vilppein) |
partitiivi | vilppiä | vilppejä |
akkusatiivi | vilppi; vilpin |
vilpit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vilpissä | vilpeissä |
elatiivi | vilpistä | vilpeistä |
illatiivi | vilppiin | vilppeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vilpillä | vilpeillä |
ablatiivi | vilpiltä | vilpeiltä |
allatiivi | vilpille | vilpeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vilppinä | vilppeinä |
translatiivi | vilpiksi | vilpeiksi |
abessiivi | vilpittä | vilpeittä |
instruktiivi | – | vilpein |
komitatiivi | – | vilppeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vilpi- | |
vahva vartalo | vilppi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: vilpillinen, vilpitön
Yhdyssanat
muokkaavaalivilppi, verovilppi, vilppilähtö
Aiheesta muualla
muokkaa- vilppi Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 720 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa