Wikipedia
Katso artikkeli Vinous Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
[2] Positiivisesti (vas.) ja negatiivisesti vino jakauma.

Substantiivi muokkaa

vinous (40)[1]

  1. jonkin ominaisuus, kun se on vino
  2. (tilastotiede) havaintoarvojen jakauman poikkeaminen normaalijakauman symmetrisestä kuviosta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋinous/ tai /ˈʋinou̯s/
  • tavutus: vi‧no‧us / vi‧nous

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vinous vinoudet
genetiivi vinouden vinouksien
partitiivi vinoutta vinouksia
akkusatiivi vinous;
vinouden
vinoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vinoudessa vinouksissa
elatiivi vinoudesta vinouksista
illatiivi vinouteen vinouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vinoudella vinouksilla
ablatiivi vinoudelta vinouksilta
allatiivi vinoudelle vinouksille
muut sijamuodot
essiivi vinoutena vinouksina
translatiivi vinoudeksi vinouksiksi
abessiivi vinoudetta vinouksitta
instruktiivi vinouksin
komitatiivi vinouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vinoude-
vahva vartalo vinoute-
konsonantti-
vartalo
vinout-

Etymologia muokkaa

sanan vino vartalosta vino- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • vinous Kielitoimiston sanakirjassa
  • vinous Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40