Wikipedia
Katso artikkeli Vinous Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
[2] Positiivisesti (vas.) ja negatiivisesti vino jakauma.

Substantiivi

muokkaa

vinous (40)[1]

  1. jonkin ominaisuus, kun se on vino
  2. (tilastotiede) havaintoarvojen jakauman poikkeaminen normaalijakauman symmetrisestä kuviosta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋinous/ tai /ˈʋinou̯s/
  • tavutus: vi‧no‧us / vi‧nous

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vinous vinoudet
genetiivi vinouden vinouksien
partitiivi vinoutta vinouksia
akkusatiivi vinous;
vinouden
vinoudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vinoudessa vinouksissa
elatiivi vinoudesta vinouksista
illatiivi vinouteen vinouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vinoudella vinouksilla
ablatiivi vinoudelta vinouksilta
allatiivi vinoudelle vinouksille
muut sijamuodot
essiivi vinoutena vinouksina
translatiivi vinoudeksi vinouksiksi
abessiivi vinoudetta vinouksitta
instruktiivi vinouksin
komitatiivi vinouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vinoude-
vahva vartalo vinoute-
konsonantti-
vartalo
vinout-

Etymologia

muokkaa

sanan vino vartalosta vino- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vinous Kielitoimiston sanakirjassa
  • vinous Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40