virna
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋirnɑ/
- tavutus: vir‧na
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virna | virnat |
genetiivi | virnan | virnojen (virnain) |
partitiivi | virnaa | virnoja |
akkusatiivi | virna; virnan |
virnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virnassa | virnoissa |
elatiivi | virnasta | virnoista |
illatiivi | virnaan | virnoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virnalla | virnoilla |
ablatiivi | virnalta | virnoilta |
allatiivi | virnalle | virnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virnana | virnoina |
translatiivi | virnaksi | virnoiksi |
abessiivi | virnatta | virnoitta |
instruktiivi | – | virnoin |
komitatiivi | – | virnoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | virna- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaaitovirna, hiirenvirna, keltavirna, metsävirna, mustatäplävirna, muukalaisvirna, nätkelmävirna, peuranvirna, pommerinvirna, purppuravirna, rehuvirna, ruisvirna, unkarinvirna
Aiheesta muualla
muokkaa- virna Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9