voikka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä) voimistelu, liikunta (kouluaineena)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋoi̯kːɑ/
- tavutus: voik‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | voikka | voikat |
genetiivi | voikan | voikkien (voikkain) |
partitiivi | voikkaa | voikkia |
akkusatiivi | voikka; voikan |
voikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | voikassa | voikissa |
elatiivi | voikasta | voikista |
illatiivi | voikkaan | voikkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | voikalla | voikilla |
ablatiivi | voikalta | voikilta |
allatiivi | voikalle | voikille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | voikkana | voikkina |
translatiivi | voikaksi | voikiksi |
abessiivi | voikatta | voikitta |
instruktiivi | – | voikin |
komitatiivi | – | voikkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | voika- | |
vahva vartalo | voikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. voimistelu, liikunta (kouluaineena)
Ks. liikka |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- voikka Kielitoimiston sanakirjassa