vuohinen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavuohinen (38)
- hevoseläimen jalan osa kavion ja vuohisnivelen välissä, ruunun yläpuolella
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋuo̯hinen/
- tavutus: vuo‧hi‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vuohinen | vuohiset |
genetiivi | vuohisen | vuohisten vuohisien |
partitiivi | vuohista | vuohisia |
akkusatiivi | vuohinen; vuohisen |
vuohiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vuohisessa | vuohisissa |
elatiivi | vuohisesta | vuohisista |
illatiivi | vuohiseen | vuohisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vuohisella | vuohisilla |
ablatiivi | vuohiselta | vuohisilta |
allatiivi | vuohiselle | vuohisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vuohisena (vuohisna) |
vuohisina |
translatiivi | vuohiseksi | vuohisiksi |
abessiivi | vuohisetta | vuohisitta |
instruktiivi | – | vuohisin |
komitatiivi | – | vuohisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vuohise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vuohis- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vuohinen Kielitoimiston sanakirjassa