vuohinen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
vuohinen (38)
- hevoseläimen jalan osa kavion ja vuohisnivelen välissä, ruunun yläpuolella
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋuo̯hinen/
- tavutus: vuo‧hi‧nen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuohinen | vuohiset |
| genetiivi | vuohisen | vuohisten vuohisien |
| partitiivi | vuohista | vuohisia |
| akkusatiivi | vuohinen; vuohisen |
vuohiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuohisessa | vuohisissa |
| elatiivi | vuohisesta | vuohisista |
| illatiivi | vuohiseen | vuohisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuohisella | vuohisilla |
| ablatiivi | vuohiselta | vuohisilta |
| allatiivi | vuohiselle | vuohisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuohisena (vuohisna) |
vuohisina |
| translatiivi | vuohiseksi | vuohisiksi |
| abessiivi | vuohisetta | vuohisitta |
| instruktiivi | – | vuohisin |
| komitatiivi | – | vuohisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vuohise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vuohis- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- vuohinen Kielitoimiston sanakirjassa