vuorisola
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavuorisola (10)
- pinnanmuodostumien rajaama kapea kulkureitti vuoristossa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuorisola | vuorisolat |
| genetiivi | vuorisolan | vuorisolien (vuorisolain) |
| partitiivi | vuorisolaa | vuorisolia |
| akkusatiivi | vuorisola; vuorisolan |
vuorisolat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuorisolassa | vuorisolissa |
| elatiivi | vuorisolasta | vuorisolista |
| illatiivi | vuorisolaan | vuorisoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuorisolalla | vuorisolilla |
| ablatiivi | vuorisolalta | vuorisolilta |
| allatiivi | vuorisolalle | vuorisolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuorisolana | vuorisolina |
| translatiivi | vuorisolaksi | vuorisoliksi |
| abessiivi | vuorisolatta | vuorisolitta |
| instruktiivi | – | vuorisolin |
| komitatiivi | – | vuorisoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vuorisola- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista vuori ja sola
Käännökset
muokkaa1. pinnanmuodostumien rajaama kapea kulkureitti vuoristossa
|