yhteisyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayhteisyys (40)
- se, että on yhteinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈyht̪ei̯syːs/
- tavutus: yh‧tei‧syys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhteisyys | yhteisyydet |
genetiivi | yhteisyyden | yhteisyyksien |
partitiivi | yhteisyyttä | yhteisyyksiä |
akkusatiivi | yhteisyys; yhteisyyden |
yhteisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhteisyydessä | yhteisyyksissä |
elatiivi | yhteisyydestä | yhteisyyksistä |
illatiivi | yhteisyyteen | yhteisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhteisyydellä | yhteisyyksillä |
ablatiivi | yhteisyydeltä | yhteisyyksiltä |
allatiivi | yhteisyydelle | yhteisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhteisyytenä | yhteisyyksinä |
translatiivi | yhteisyydeksi | yhteisyyksiksi |
abessiivi | yhteisyydettä | yhteisyyksittä |
instruktiivi | – | yhteisyyksin |
komitatiivi | – | yhteisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | yhteisyyde- | |
vahva vartalo | yhteisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
yhteisyyt- |
Etymologia
muokkaasanan yhteinen vartalosta yhteis- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaa1. se, että on yhteinen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- yhteisyys Kielitoimiston sanakirjassa