yhtenevyys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
yhtenevyys (40)
- (geometria) kahden sellaisen kuvion, pistejoukon, ominaisuus, joiden pisteet voidaan saattaa vastaamaan toisiaan siten, että kaikki toisiaan vastaavat janat ovat yhtäpitkät
- Yhtenevyydestä seuraa aina myös yhdenmuotoisuus.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈyht̪eˌneʋyːs/
- tavutus: yh‧te‧ne‧vyys
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yhtenevyys | yhtenevyydet |
| genetiivi | yhtenevyyden | yhtenevyyksien |
| partitiivi | yhtenevyyttä | yhtenevyyksiä |
| akkusatiivi | yhtenevyys; yhtenevyyden |
yhtenevyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yhtenevyydessä | yhtenevyyksissä |
| elatiivi | yhtenevyydestä | yhtenevyyksistä |
| illatiivi | yhtenevyyteen | yhtenevyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yhtenevyydellä | yhtenevyyksillä |
| ablatiivi | yhtenevyydeltä | yhtenevyyksiltä |
| allatiivi | yhtenevyydelle | yhtenevyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yhtenevyytenä | yhtenevyyksinä |
| translatiivi | yhtenevyydeksi | yhtenevyyksiksi |
| abessiivi | yhtenevyydettä | yhtenevyyksittä |
| instruktiivi | – | yhtenevyyksin |
| komitatiivi | – | yhtenevyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | yhtenevyyde- | |
| vahva vartalo | yhtenevyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
yhtenevyyt- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. yhtenevyys
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- yhtenevyys Kielitoimiston sanakirjassa