Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

yksitoistikko (4-A)

  1. yksitoistajäseninen ryhmä
    Harvemmin avauksessa pelanneista Kalle Kauppi on nyt aloittavassa yksitoistikossa. (ts.fi)

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yksitoistikko yksitoistikot
genetiivi yksitoistikon yksitoistikoiden
yksitoistikoitten
yksitoistikkojen
partitiivi yksitoistikkoa yksitoistikkoja
yksitoistikoita
akkusatiivi yksitoistikko;
yksitoistikon
yksitoistikot
sisäpaikallissijat
inessiivi yksitoistikossa yksitoistikoissa
elatiivi yksitoistikosta yksitoistikoista
illatiivi yksitoistikkoon yksitoistikkoihin
yksitoistikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi yksitoistikolla yksitoistikoilla
ablatiivi yksitoistikolta yksitoistikoilta
allatiivi yksitoistikolle yksitoistikoille
muut sijamuodot
essiivi yksitoistikkona yksitoistikkoina
yksitoistikoina
translatiivi yksitoistikoksi yksitoistikoiksi
abessiivi yksitoistikotta yksitoistikoitta
instruktiivi yksitoistikoin
komitatiivi yksitoistikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo yksitoistiko-
vahva vartalo yksitoistikko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

yksitoista + -ikko

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa