yleistäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaayleistäminen (38)
- teonnimi verbistä yleistää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yleistäminen | yleistämiset |
genetiivi | yleistämisen | yleistämisten yleistämisien |
partitiivi | yleistämistä | yleistämisiä |
akkusatiivi | yleistäminen; yleistämisen |
yleistämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yleistämisessä | yleistämisissä |
elatiivi | yleistämisestä | yleistämisistä |
illatiivi | yleistämiseen | yleistämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yleistämisellä | yleistämisillä |
ablatiivi | yleistämiseltä | yleistämisiltä |
allatiivi | yleistämiselle | yleistämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yleistämisenä (yleistämisnä) |
yleistämisinä |
translatiivi | yleistämiseksi | yleistämisiksi |
abessiivi | yleistämisettä | yleistämisittä |
instruktiivi | – | yleistämisin |
komitatiivi | – | yleistämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yleistämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
yleistämis- |
Etymologia
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- yleistäminen Tieteen termipankissa