Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

yllättävyys (40)

  1. se, että on yllättävä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈylːæt̪ˌt̪æʋyːs/
  • tavutus: yl‧lät‧tä‧vyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yllättävyys yllättävyydet
genetiivi yllättävyyden yllättävyyksien
partitiivi yllättävyyttä yllättävyyksiä
akkusatiivi yllättävyys;
yllättävyyden
yllättävyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi yllättävyydessä yllättävyyksissä
elatiivi yllättävyydestä yllättävyyksistä
illatiivi yllättävyyteen yllättävyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yllättävyydellä yllättävyyksillä
ablatiivi yllättävyydeltä yllättävyyksiltä
allatiivi yllättävyydelle yllättävyyksille
muut sijamuodot
essiivi yllättävyytenä yllättävyyksinä
translatiivi yllättävyydeksi yllättävyyksiksi
abessiivi yllättävyydettä yllättävyyksittä
instruktiivi yllättävyyksin
komitatiivi yllättävyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo yllättävyyde-
vahva vartalo yllättävyyte-
konsonantti-
vartalo
yllättävyyt-

Etymologia muokkaa

sanan yllättävä vartalosta yllättäv- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa