Substantiivi

muokkaa

zeniitti (5-C)

  1. (tähtitiede) taivaanpallon näennäisesti korkein piste, taivaanlaki
    Aurinko paistaa zeniitistä eli 90 asteen kulmassa – kohtisuoraan.
    Suuntaamalla katseen zeniittiin voi havaita Pohjantähden sen vieressä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪seniːt̪ːi/, [ˈt̪se̞niːt.ti]
  • tavutus: ze‧niit‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi zeniitti zeniitit
genetiivi zeniitin zeniittien
(zeniittein)
partitiivi zeniittiä zeniittejä
akkusatiivi zeniitti;
zeniitin
zeniitit
sisäpaikallissijat
inessiivi zeniitissä zeniiteissä
elatiivi zeniitistä zeniiteistä
illatiivi zeniittiin zeniitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi zeniitillä zeniiteillä
ablatiivi zeniitiltä zeniiteiltä
allatiivi zeniitille zeniiteille
muut sijamuodot
essiivi zeniittinä zeniitteinä
translatiivi zeniitiksi zeniiteiksi
abessiivi zeniitittä zeniiteittä
instruktiivi zeniitein
komitatiivi zeniitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo zeniiti-
vahva vartalo zeniitti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa