änkytys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈæŋkyt̪ys/
- tavutus: än‧ky‧tys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | änkytys | änkytykset |
genetiivi | änkytyksen | änkytysten änkytyksien |
partitiivi | änkytystä | änkytyksiä |
akkusatiivi | änkytys; änkytyksen |
änkytykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | änkytyksessä | änkytyksissä |
elatiivi | änkytyksestä | änkytyksistä |
illatiivi | änkytykseen | änkytyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | änkytyksellä | änkytyksillä |
ablatiivi | änkytykseltä | änkytyksiltä |
allatiivi | änkytykselle | änkytyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | änkytyksenä | änkytyksinä |
translatiivi | änkytykseksi | änkytyksiksi |
abessiivi | änkytyksettä | änkytyksittä |
instruktiivi | – | änkytyksin |
komitatiivi | – | änkytyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | änkytykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
änkytys- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. katkeileva ja/tai äänteitä toistava puhe
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- änkytys Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39