Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

ärsyttävä (10) (komparatiivi ärsyttävämpi, superlatiivi ärsyttävin) (taivutus[luo])

  1. aistien välityksellä provosoiva, reagointia aiheuttava. Negatiivista psyykkistä reagointia psyykkisen tai fyysisen provosoinnin avulla aiheuttava.
  2. (fysiologia) fyysisiä oireita tai tulehdusta aiheuttava

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

ärsyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ärsyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ärsyttävä ärsyttävät
genetiivi ärsyttävän ärsyttävien
(ärsyttäväin)
partitiivi ärsyttävää ärsyttäviä
akkusatiivi ärsyttävä; ärsyttävän ärsyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi ärsyttävässä ärsyttävissä
elatiivi ärsyttävästä ärsyttävistä
illatiivi ärsyttävään ärsyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ärsyttävällä ärsyttävillä
ablatiivi ärsyttävältä ärsyttäviltä
allatiivi ärsyttävälle ärsyttäville
muut sijamuodot
essiivi ärsyttävänä ärsyttävinä
translatiivi ärsyttäväksi ärsyttäviksi
abessiivi ärsyttävättä ärsyttävittä
instruktiivi ärsyttävin
komitatiivi ärsyttävine