Wikipedia
Katso artikkeli Itku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Itku

Interjektio muokkaa

itku

  1. turhautumista tai pettymystä osoittava huudahdus
    Voi itku!

Substantiivi muokkaa

itku (1)

  1. kyynelnesteen runsaana erittymisenä ja us. kasvojen ilmelihaksien liikkeinä havaittava mielenliikutuksen t. kivun aikaansaama oireilmentymä
    Villeltä pääsi itku.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈit̪ku/
  • tavutus: it‧ku

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi itku itkut
genetiivi itkun itkujen
partitiivi itkua itkuja
akkusatiivi itku;
itkun
itkut
sisäpaikallissijat
inessiivi itkussa itkuissa
elatiivi itkusta itkuista
illatiivi itkuun itkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi itkulla itkuilla
ablatiivi itkulta itkuilta
allatiivi itkulle itkuille
muut sijamuodot
essiivi itkuna itkuina
translatiivi itkuksi itkuiksi
abessiivi itkutta itkuitta
instruktiivi itkuin
komitatiivi itkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo itku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

itkeä + -u

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hääitku, itkuiikka, itkuiita, itkukohtaus, itkumuuri, itkunkouristus, itkunpuuska, itkupilli, itkupotkuraivari, itkusilmin, itkuvirsi, tekoitku

Idiomit muokkaa

  • Ei auta itku markkinoilla.'
    1. kaduttavia tekoja ei ole hyötyä jäädä liiaksi jäädä suremaan
  • itku pitkästä ilosta
    1. Sanotaan, kun lasten hauskanpito päättyy siihen, että joku satuttaa itsensä.

Aiheesta muualla muokkaa

  • itku Kielitoimiston sanakirjassa