muta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈmut̪ɑ/
- tavutus: mu‧ta
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muta | mudat |
genetiivi | mudan | mutien (mutain) |
partitiivi | mutaa | mutia |
akkusatiivi | muta; mudan |
mudat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mudassa | mudissa |
elatiivi | mudasta | mudista |
illatiivi | mutaan | mutiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mudalla | mudilla |
ablatiivi | mudalta | mudilta |
allatiivi | mudalle | mudille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mutana | mutina |
translatiivi | mudaksi | mudiksi |
abessiivi | mudatta | muditta |
instruktiivi | – | mudin |
komitatiivi | – | mutine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | muda- | |
vahva vartalo | muta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: mutainen
Yhdyssanat muokkaa
järvimuta, mutakerros, mutakerrostuma, mutakuono, mutakylpy, mutapaini, pohjamuta
Aiheesta muualla muokkaa
Esperanto muokkaa
Adjektiivi muokkaa
muta
Ido muokkaa
Adjektiivi muokkaa
muta
Italia muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ruotsi muokkaa
Substantiivi muokkaa
muta yl. (1) (yks. määr. mutan[luo], mon. epämäär. mutor [luo], mon. määr. mutorna [luo])
Verbi muokkaa
muta (1)
Aiheesta muualla muokkaa
- muta Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)