oregano
Katso myös: orégano |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoregano (2)
- kuivattuna käytettävä, yhdestä tai useammasta meiramien sukuun (Origanum) kuuluvasta yrttikasvilajista valmistettu mauste
- mäkimeiramin lajike Origanum vulgare ’Prismaticum’
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈoregɑno/
- tavutus: o‧re‧ga‧no
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oregano | – |
genetiivi | oreganon | – |
partitiivi | oreganoa | – |
akkusatiivi | oregano; oreganon |
– |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oreganossa | – |
elatiivi | oreganosta | – |
illatiivi | oreganoon | – |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oreganolla | – |
ablatiivi | oreganolta | – |
allatiivi | oreganolle | – |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oreganona | – |
translatiivi | oreganoksi | – |
abessiivi | oreganotta | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | oreganoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | oregano- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. Origanum vulgare ’Prismaticum’
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (vanhentunut) espanjanhumala
- mäkimeirami
Aiheesta muualla
muokkaa- oregano Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoregano
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaViro
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoregano