Wikipedia
Katso artikkeli Hulluus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

hulluus (40)

  1. mielenvikaisuus
  2. järjettömyys, mielettömyys
    sulaa hulluutta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhulːuːs/
  • tavutus: hul‧luus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hulluus hulluudet
genetiivi hulluuden hulluuksien
partitiivi hulluutta hulluuksia
akkusatiivi hulluus;
hulluuden
hulluudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hulluudessa hulluuksissa
elatiivi hulluudesta hulluuksista
illatiivi hulluuteen hulluuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hulluudella hulluuksilla
ablatiivi hulluudelta hulluuksilta
allatiivi hulluudelle hulluuksille
muut sijamuodot
essiivi hulluutena hulluuksina
translatiivi hulluudeksi hulluuksiksi
abessiivi hulluudetta hulluuksitta
instruktiivi hulluuksin
komitatiivi hulluuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hulluude-
vahva vartalo hulluute-
konsonantti-
vartalo
hulluut-

Etymologia

muokkaa

hullu + -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • hulluus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 377, 558 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa