hulluus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahulluus (40)
- mielenvikaisuus
- järjettömyys, mielettömyys
- sulaa hulluutta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhulːuːs/
- tavutus: hul‧luus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hulluus | hulluudet |
genetiivi | hulluuden | hulluuksien |
partitiivi | hulluutta | hulluuksia |
akkusatiivi | hulluus; hulluuden |
hulluudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hulluudessa | hulluuksissa |
elatiivi | hulluudesta | hulluuksista |
illatiivi | hulluuteen | hulluuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hulluudella | hulluuksilla |
ablatiivi | hulluudelta | hulluuksilta |
allatiivi | hulluudelle | hulluuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hulluutena | hulluuksina |
translatiivi | hulluudeksi | hulluuksiksi |
abessiivi | hulluudetta | hulluuksitta |
instruktiivi | – | hulluuksin |
komitatiivi | – | hulluuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hulluude- | |
vahva vartalo | hulluute- | |
konsonantti- vartalo |
hulluut- |