Monokkeli

Substantiivi

muokkaa

monokkeli (6)

  1. yhden silmän päällä pidettävä linssi, joka korjaa näköä silmälasien tapaan

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmonokˌkeli/
  • tavutus: mo‧nok‧ke‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi monokkeli monokkelit
genetiivi monokkelin monokkelien
monokkeleiden
monokkeleitten
partitiivi monokkelia monokkeleita
monokkeleja
akkusatiivi monokkeli;
monokkelin
monokkelit
sisäpaikallissijat
inessiivi monokkelissa monokkeleissa
elatiivi monokkelista monokkeleista
illatiivi monokkeliin monokkeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi monokkelilla monokkeleilla
ablatiivi monokkelilta monokkeleilta
allatiivi monokkelille monokkeleille
muut sijamuodot
essiivi monokkelina monokkeleina
translatiivi monokkeliksi monokkeleiksi
abessiivi monokkelitta monokkeleitta
instruktiivi monokkelein
komitatiivi monokkeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo monokkeli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ranskan kielestä, monocle

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa