linnoitus

Substantiivi

muokkaa

linnoitus (39)

Katso artikkeli Linnoitus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (sodankäynti) sotilaallinen tukikohta tai suojavarustus, jota suojaavat muurit, vallit tai vastaavat rakennelmat
  2. (shakki) kerran kummallekin pelaajalle mahdollinen erikoissiirto, jossa kuningas siirtyy alkuasemastaan kaksi ruutua jompaakumpaa tornia kohti ja kyseinen torni välittömästi kuninkaan toiselle puolelle
    Lyhyt linnoitus tehdään kuningassivustalle ja pitkä linnoitus kuningatarsivustalle.
  3. linnoittaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlinːoi̯t̪us/
  • tavutus: lin‧noi‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi linnoitus linnoitukset
genetiivi linnoituksen linnoitusten
linnoituksien
partitiivi linnoitusta linnoituksia
akkusatiivi linnoitus;
linnoituksen
linnoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi linnoituksessa linnoituksissa
elatiivi linnoituksesta linnoituksista
illatiivi linnoitukseen linnoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi linnoituksella linnoituksilla
ablatiivi linnoitukselta linnoituksilta
allatiivi linnoitukselle linnoituksille
muut sijamuodot
essiivi linnoituksena linnoituksina
translatiivi linnoitukseksi linnoituksiksi
abessiivi linnoituksetta linnoituksitta
instruktiivi linnoituksin
komitatiivi linnoituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo linnoitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
linnoitus-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa