linnoittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalinnoittaminen (38)
- (sodankäynti) maaston suoja- ja estearvon kohottaminen puolustuksellisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi hidastamalla vihollisen liikettä ja hankkimalla suoja vihollisen tulta ja säätä vastaan
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | linnoittaminen | linnoittamiset |
genetiivi | linnoittamisen | linnoittamisten linnoittamisien |
partitiivi | linnoittamista | linnoittamisia |
akkusatiivi | linnoittaminen; linnoittamisen |
linnoittamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | linnoittamisessa | linnoittamisissa |
elatiivi | linnoittamisesta | linnoittamisista |
illatiivi | linnoittamiseen | linnoittamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | linnoittamisella | linnoittamisilla |
ablatiivi | linnoittamiselta | linnoittamisilta |
allatiivi | linnoittamiselle | linnoittamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | linnoittamisena (linnoittamisna) |
linnoittamisina |
translatiivi | linnoittamiseksi | linnoittamisiksi |
abessiivi | linnoittamisetta | linnoittamisitta |
instruktiivi | – | linnoittamisin |
komitatiivi | – | linnoittamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | linnoittamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
linnoittamis- |
Etymologia
muokkaa- teonnimi verbistä linnoittaa