Substantiivi

muokkaa

toukohärkä (10-D), murteessa (10-L)

  1. jokin toukohärkien heimon (Meloidae) kovakuoriaisista

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ou̯koˌhærkæ/
  • tavutus: tou‧ko‧här‧kä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toukohärkä toukohärät
genetiivi toukohärän toukohärkien
(toukohärkäin)
partitiivi toukohärkää toukohärkiä
akkusatiivi toukohärkä;
toukohärän
toukohärät
sisäpaikallissijat
inessiivi toukohärässä toukohärissä
elatiivi toukohärästä toukohäristä
illatiivi toukohärkään toukohärkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi toukohärällä toukohärillä
ablatiivi toukohärältä toukohäriltä
allatiivi toukohärälle toukohärille
muut sijamuodot
essiivi toukohärkänä toukohärkinä
translatiivi toukohäräksi toukohäriksi
abessiivi toukohärättä toukohärittä
instruktiivi toukohärin
komitatiivi toukohärkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo toukohärä-
vahva vartalo toukohärkä-
konsonantti-
vartalo
-
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi toukohärkä toukohärjät
genetiivi toukohärjän toukohärkien
(toukohärkäin)
partitiivi toukohärkää toukohärkiä
akkusatiivi toukohärkä;
toukohärjän
toukohärjät
sisäpaikallissijat
inessiivi toukohärjässä toukohärjissä
elatiivi toukohärjästä toukohärjistä
illatiivi toukohärkään toukohärkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi toukohärjällä toukohärjillä
ablatiivi toukohärjältä toukohärjiltä
allatiivi toukohärjälle toukohärjille
muut sijamuodot
essiivi toukohärkänä toukohärkinä
translatiivi toukohärjäksi toukohärjiksi
abessiivi toukohärjättä toukohärjittä
instruktiivi toukohärjin
komitatiivi toukohärkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo toukohärjä-
vahva vartalo toukohärkä-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista touko ja härkä

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa