Vankkurin eteen valjastettujen hevosten muodostama aisapari

Substantiivi

muokkaa

aisapari (5)[1]

  1. kahden yhdessä käytettävän yl. keskenään samanlaisen aisan muodostama pari
    Orsien päällä on kuivumassa uusi aisapari ensitalven rekikautta varten.
  2. samaan vetoaisaan parina valjastetut eläimet
    Kaksi yhteen valjastettua vesipuhvelia muodostavat aisaparin.
  3. (kuvaannollisesti) yhdessä toimiva pari tai sen toinen osapuoli
    Heikki ja Matti tunnetaan erinomaisena aisaparina.
    Heikki tuskin tulisi toimeen ilman aisapariaan Mattia.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑi̯sɑˌpɑri/
  • tavutus: ai‧sa‧pa‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aisapari aisaparit
genetiivi aisaparin aisaparien
(aisaparein)
partitiivi aisaparia aisapareja
akkusatiivi aisapari;
aisaparin
aisaparit
sisäpaikallissijat
inessiivi aisaparissa aisapareissa
elatiivi aisaparista aisapareista
illatiivi aisapariin aisapareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aisaparilla aisapareilla
ablatiivi aisaparilta aisapareilta
allatiivi aisaparille aisapareille
muut sijamuodot
essiivi aisaparina aisapareina
translatiivi aisapariksi aisapareiksi
abessiivi aisaparitta aisapareitta
instruktiivi aisaparein
komitatiivi aisapareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aisapari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5