aitoja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaaitoja (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑi̯t̪ojɑ/
- tavutus: ai‧to‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aitoja | aitojat |
genetiivi | aitojan | aitojien (aitojain) |
partitiivi | aitojaa | aitojia |
akkusatiivi | aitoja; aitojan |
aitojat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aitojassa | aitojissa |
elatiivi | aitojasta | aitojista |
illatiivi | aitojaan | aitojiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aitojalla | aitojilla |
ablatiivi | aitojalta | aitojilta |
allatiivi | aitojalle | aitojille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aitojana | aitojina |
translatiivi | aitojaksi | aitojiksi |
abessiivi | aitojatta | aitojitta |
instruktiivi | – | aitojin |
komitatiivi | – | aitojine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aitoja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Adjektiivi
muokkaaaitoja
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta aito
Substantiivi
muokkaaaitoja
- (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta aita