ajos
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (lääketiede) ihonalaisen kudoksen tulehtuma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑjos/
- tavutus: a‧jos
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ajos | ajokset |
genetiivi | ajoksen | ajosten ajoksien |
partitiivi | ajosta | ajoksia |
akkusatiivi | ajos; ajoksen |
ajokset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ajoksessa | ajoksissa |
elatiivi | ajoksesta | ajoksista |
illatiivi | ajokseen | ajoksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ajoksella | ajoksilla |
ablatiivi | ajokselta | ajoksilta |
allatiivi | ajokselle | ajoksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ajoksena | ajoksina |
translatiivi | ajokseksi | ajoksiksi |
abessiivi | ajoksetta | ajoksitta |
instruktiivi | – | ajoksin |
komitatiivi | – | ajoksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ajokse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ajos- |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä ajaa, jolla on murteissa myös sellaisia merkityksiä kuin ’turvota, tulehtua, märkiä’; vrt. karjalan ajoa, sekä lyydin ja vepsän ajada[2]
Käännökset
muokkaa1. ihonalaisen kudoksen tulehtuma
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ajos Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A–K. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992. ISBN 951-717-692-9, ISSN 0355-1768.