alainen
Katso myös: Alainen |
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaalainen
- sellainen, joka on jonkin alan kokoinen
- Se on monen sadan hehtaarin alainen tila.
- alapuolella tai alistettuna oleva
- Olen kovien työpaineiden alainen.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑlɑi̯nen/
- tavutus: a‧lai‧nen
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. jolla on jokin ala
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: alaisuus
Yhdyssanat
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaaalainen (38)
- työntekijä, joka työskentelee toisen määräysten ja ohjeiden mukaisesti
- Tässä yrityksessä johtajalla on kaksikymmentä alaista.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | alainen | alaiset |
genetiivi | alaisen | alaisten alaisien |
partitiivi | alaista | alaisia |
akkusatiivi | alainen; alaisen |
alaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | alaisessa | alaisissa |
elatiivi | alaisesta | alaisista |
illatiivi | alaiseen | alaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | alaisella | alaisilla |
ablatiivi | alaiselta | alaisilta |
allatiivi | alaiselle | alaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | alaisena (alaisna) |
alaisina |
translatiivi | alaiseksi | alaisiksi |
abessiivi | alaisetta | alaisitta |
instruktiivi | – | alaisin |
komitatiivi | – | alaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | alaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
alais- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö
|
Aiheesta muualla
muokkaa- alainen Kielitoimiston sanakirjassa