alttius
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- piirre tai ominaisuus, taipumus, joka tekee herkäksi ja auliiksi johonkin suuntautumiseen tai tapaan toimia
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑlt̪ːius/ tai /ˈɑlt̪ːiu̯s/
- tavutus: alt‧ti‧us / alt‧tius
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | alttius | alttiudet |
genetiivi | alttiuden | alttiuksien |
partitiivi | alttiutta | alttiuksia |
akkusatiivi | alttius; alttiuden |
alttiudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | alttiudessa | alttiuksissa |
elatiivi | alttiudesta | alttiuksista |
illatiivi | alttiuteen | alttiuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | alttiudella | alttiuksilla |
ablatiivi | alttiudelta | alttiuksilta |
allatiivi | alttiudelle | alttiuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | alttiutena | alttiuksina |
translatiivi | alttiudeksi | alttiuksiksi |
abessiivi | alttiudetta | alttiuksitta |
instruktiivi | – | alttiuksin |
komitatiivi | – | alttiuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | alttiude- | |
vahva vartalo | alttiute- | |
konsonantti- vartalo |
alttiut- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. piirre tai ominaisuus, herkäksi ja auliiksi johonkin suuntautumiseen tai tapaan toimia
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40